Kuten blogin päivittymisestä - tai pikemminkin sen puuttumisesta - huomaa, keskikesällä otetaan rennommin. Blogikin saa hetken levähtää heinäkuussa, kun päivityksiä tulee tulemaan hieman harvemmin kuin yleensä; elokuussa homma jatkuu taas tiheämmin. Pahoittelut kuitenkin pitkästä tauosta niille, jotka ovat täällä käyneet uutta odottamassa!
Kuntosalien soutulaitteet lienevät monille tuttuja kapistuksia, ja oikein hyviä treenivälineitä ne ovatkin. Ne eivät kuitenkaan mitenkään korvaa oikeaa soutuvenettä, jossa airot narisevat ja kolisevat toisiaan vasten, vesi liplattaa keulassa ja koko ajan pitää olla kurkkimassa olan yli, mihin mennään... ;) Toisin sanoen kuittasin päivän liikunnan souturetkellä. En ollut koskenutkaan airoihin muutamaan vuoteen, mutta pitkästä aikaa se oli oikein mukavaa puuhaa. Loppujen lopuksi soutu tuntui yllättävänkin raskaalta, ja pienen lenkin jälkeen oli pakko päästä uimaan. Kuitenkaan soutaessani ei tuntunut siltä, että teen urheilusuoritusta, vaan soudin ennemminkin omaksi huvikseni - ja se onkin usein paras tapa liikkua.
Jos soutuvenettä ei satu löytymään omalta mökiltä, naapurilta tai edes tutun tutuilta, voi vaihtoehtoisesti tietysti käyttää sitä laitetta tai tehdä vaikkapa kulmasoutuliikettä. Samalla ei kuitenkaan pääse nauttimaan raittiista ilmasta, veden ja lintujen äänistä tai vastatuulen tuomasta "mukavasta" lisävastuksesta. Joka tapauksessa yläkroppa saa kaipaamaansa liikettä, mikä on pääasia. Oma hartiakipunikin helpotti huomattavasti, sillä kuten fysioterapeuteilla on tapana sanoa, liike on lääke.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti